Perjantai 7.2.

Blogipäivitykset tulevat tällä hetkellä vähän jäljessä, sillä olemme nyt Sihanoukville -nimisessä paikassa, ja meidän majapaikassa ei toimi netti. 

7.2.14

Otimme perjantaina koko päiväksi tuk-tukin 25 dollarin hinnalla. Se osoittautui oikein hyväksi vaihtoehdoksi, sillä kiertelimme ympäri kaupunkia koko päivän ajan.

Tuk-tuk

Aamulla lähdimme majapaikastamme ja veimme tavaramme uuteen guesthouseen. Varasimme toisesta guesthousesta huoneen, sillä se sijaitsee enemmän kaupungin keskustassa ja huone oli parempi. Hintaa huoneella oli 15 dollaria, ja se sisälsi lämpimän veden, ilmastoinnin ja jääkaapin.  Raha-asiasta sen verran, että Thaimaassahan käytimme valuuttana Thaimaan bahteja. Kurssista riippuen yhdellä eurolla sai 40-45 bahtia. Kambodzassa sen sijaan on käytössä kaksi eri valuuttaa, eli USA:n dollarit ja Kambodzan rielit. Käytännössä suurin osa ostoksista maksetaan dollareilla, ja vaihdossa saa takaisin usein sekä dollareita että rielejä. Alle dollarin suuruiset maksut /vaihtorahat annetaan rieleinä. Aluksi pelaaminen kahdella valuutalla tuntui todella hankalalta, varsinkin kun oli ehtinyt tottua Thaimaan bahteihin ja osasi päässä muuttaa esimerkiksi ostosten summan euroiksi. Nyt on joutunut opettelemaan kahden uuden valuutan käytön, mutta pikkuhiljaa se alkaa sujua.

Posti

Kun saimme huoneasian kuntoon, jätimme tavarat huoneeseen ja otimme suunnaksi paikallisen postitoimiston. Laitoin muutaman kortin menemään Suomeen, joten saapa nähdä tuleeko ne perille ja kauanko matkalla menee. 

Wat Phnom

Matkalla postiin ajoimme Wat Phnom –nimisen temppelin ohi, ja pyysimme kuljettajaamme pysähtymään temppelin luona. Wat Phnomin nimi suomeksi tarkoittaa Kukkulan temppeliä, sillä se sijaitsee Phnom Penhin ainoalla kukkulalla (hurjat 27m korkea)! Temppelissä käy paljon paikallisia rukoilemassa, ja ainoastaan turistit joutuvat maksamaan sisäänpääsystä 1 dollarin verran.

Stupa

Temppelikierroksen jälkeen lähdimmekin sitten suuntaamaan kohti Killing fieldsejä, eli kuoleman kenttiä, jotka jatkavat eilisen Tuol Sleng –museon aihepiiriä. Tuol Slengistä nimittäin kuljetettiin suurin osa vangeista Choeung Ek –nimiselle alueelle, jossa heidät julmasti tapettiin. Sisäänpääsymaksu oli 6 dollaria, ja sillä hinnalla sai mukaan englanninkielisen äänitteen (suomenkielistä ei löytynyt, mutta ruotsiksi olisi ollut), jonka avulla kiersimme alueen läpi. Kyllä on monella kambodzalaisella ollut julma kohtalo. Alueen keskelle on rakennettu Stupa, johon on kerätty alueelta löytyneitä pääkalloja yli 8000.

Tuo aluehan muuten sijaitsee n. 14 kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja matka oli melkoinen. Onneksi kuljettajamme nappasi alkumatkasta meille hengityssuojaimet, sillä tie oli todella pölyinen ja huonokuntoinen. Körryyttelimme hitaasti kuoppaista tietä pitkin pomppien ja heiluen tuk-tukin penkillä. Mikko totesi, että tämän jälkeen ei Kalajoen keskustan kuopat tai edes Kurikkalantien kunto tunnu missään…

Paikallista katumuotia!

Alueella kiertelyn jälkeen palasimme keskustaan ja kävimme ostoskeskuksessa pyörähtämässä. Sen jälkeen kuski käytti meitä yhdellä geokätköllä, jonka jälkeen olikin hyvä suunnata majapaikkaamme lepäämään.

Kätkökin löytyi!