Muutto saatiin kunnialla loppuun, ja nyt on aikaa päivittää myös tätä blogia. Hiukan alkoi jo väsyttämään se usean päivän muuttorumba. Aina vain piti etsiä/hankkia lisää pahvilaatikoita, jotta saatiin kaikki tavarat kuskattua pois asunnolta. Koko viikon ajan olen miettinyt, että mistä hemmetistä sitä tavaraa on kertynyt. Mikolle jo totesinkin, että kun seuraavan kerran muutetaan, niin pakettiauton sijaan haetaan paikalle Pääkkösen jäteauto, niin sujuu muuttaminenkin paljon yksinkertaisemmin... :D
No joka tapauksessa asunto on nyt tyhjillään, ja avaimet annettu pois. Nyt voi sitten jo paremmin ruveta miettimään tätä tulevaa reissua. Joululahjaksi saatiin muutes siskoltani kaikista paras lahja, joka mun on ihan pakko esitellä nyt tässä välissä:
Reppureissaajan ensiapupakkaus sisälsi monenlaista tarpeellista tavaraa meidän reissua varten. Nyt pitäisi sitten ruveta pakkailemaan rinkkoja, ja miettimään tarkemmin, että mitä otetaan mukaan ja mitä jätetään kotiin. Toki alustavaa pakkailua on tehty (käytännössä olen itse tunkenut rinkkaan pitkin kuukautta aina sellaisia tavaroita, joita olen kokenut tarvitsevani tulevalla reissulla). Nyt ne tavarat täytyy käydä uudestaan läpi, ja miettiä vielä kerran että mikä on todella tarpeellista ja mikä ei. Rinkan tilavuus on kuitenkin melko rajallinen!
Ystävien kanssa ollaan myös treffattu ahkeraan, ja sunnuntaina oli vielä yhdet läksiäiskahvittelut harrastusporukalla. Nyt ollaan saatu niin monet hyvän matkan toivotukset, että tästä matkasta ei voi tulla mitään muuta kuin hyvä!
Seuraava päivitys tulee todennäköisesti koskemaan rinkan pakkaamisen ihanuutta, joten palataan pian asiaan!
Pahvilaatikoita on alkanut ilmestyä asuntomme nurkkiin kertomaan tulevasta muutosta. Enää kaksi viikkoa jäljellä matkaan ja viikon päästä asunnon pitäisi olla tyhjillään. Huisia!
Pitkin syksyä ollaan pikkuhiljaa kerrottu lähdöstä meidän läheisille, tutuille ja muille asiasta kiinnostuneille. Reaktiot ovat olleet mitä moninaisempia, mutta tässä koottuna muutamia kommentteja:
"Kylläpä ootte rohkeita, kun uskallatte lähteä!"
"Nyt kannattaa lähtä, ku on siihen mahdollisuus."
"Kyllä määki lähtisin, jos voisin/pystyisin."
"Mää en kyllä uskaltais lähtä."
"HÄH?! AASIAAN?! MITÄ TE SIELÄ??"
"Wau, vähä mahtavaa! Mihinpäin Aasiaa?"
"Jos minäki olisin nuori, niin kyllä lähtisin kans."
"Aikuisiahan te ootte, iteppä päätätte."
"Voi makia, ei minusta kyllä olis tommoseen."
"Eikö sielä oo kauheen vaarallista?"
"Voisko teidän matkalaukkuun tulla mukaan?"
Ja niin edelleen...
Suurin osa saamistamme kommenteista ovat olleet tosi tsemppaavia ja kannustavia. Siis suuri kiitos kaikille teille, jotka olette osoittaneet tukevanne meidän reissua ja ootte tsempanneet meitä! On niin ihanaa, kun on sellaisia läheisiä, jotka ymmärtää tätä menemisen halua.
Valitettavasti on myös niitä, jotka eivät ymmärrä. Niitä, joiden mielestä me teemme väärän valinnan lähtemällä ulkomaille ja niitä, joiden mielestä meidän pitäisi elää tätä elämää ihan eri tavalla. Käydä töissä. Perustaa perhe. Laittaa omakotitalo. Se tuntuu todella pahalta, kun ei edes yritetä ymmärtää. Matkustaminen on väärä tapa elää. Rahojen käyttäminen matkustamiseen on väärin. Piste.
Sellainen tuomitseminen on ikävää. Ei kaikki ihmiset sovi samaan muottiin. Me ei ainakaan sovita siihen muottiin tällä hetkellä, ja jos se on jonkun mielestä väärin, niin olkoot. Toiselle on huono mennä sanomaan, miten tätä elämää pitäisi elää. Ja jos omassa elämässä pitäisi aina miellyttää muita ja olla muiden kontrolloitavana, niin kyllä mahtaisi vanhana kiikkustuolissa harmittaa.
Meidän seikkailu alkaa kahden viikon kuluttua, pysykää kuulolla!
Kylläpäs menee aika hurjan nopeasti! Nyt enää 2 kuukautta jäljellä... Työviikkoja on jäljellä kuusi. Onneksi töissä on sen verran kiirettä, että ei tule liikaa mietittyä matkalle lähtemistä.
Viime aikoina ollaan kuitenkin tehty lisää hankintoja matkaa varten. Olen hankkinut itselleni mm. uuden passin. Sen lisäksi olen käynyt hammaslääkärissä, pyytänyt tarjouksen matkavakuutuksesta sekä perjantaina on viimeisen rokotuksen vuoro. Ja sitten tilailtiin vielä kaikennäköistä rompetta reissua varten, muun muassa Mikolle makuupussilakana.
Vajaa kolme kuukautta olisi vielä aikaa meidän reissuun, ja monenlaisia asioita täytyy tehdä ennen sitä. Rokotusten ottaminen on jo aloitettu. Sain tällä viikolla ensimmäisen osan Japanin aivotulehdus -rokotetta sekä polion tehosteen. Toinen osa Japania tulee kuukauden päästä, ja sen lisäksi otan vielä lavantaudin. Kalliiksi tulee nuo rokotteet, sillä Japanin rokote maksoi n. 130e/annos, ja niitä pitää ottaa kaksi. Hepatiittejä ei onneksi tarvitse ottaa, sillä olen saanut ne jo aikaisemmin.
Rokotusten lisäksi ainakin seuraavat asiat täytyy hoitaa ennen lähtöä:
Matkavakuutuksen ottaminen, ja samalla nykyisen kotivakuutuksen irtisanominen.
Asunnon irtisanominen ja muutto
Postin siirto ja osoitemuutos, e-laskut
Passikuvat + passin uusiminen
Hammaslääkärikäynti
Varusteiden tarkistus ja hankinnat
Auton siirtäminen seisontaan
Tarkoitus olisi ostaa miniläppäri, joka olisi kevyt kantaa mukana. Lisäksi täytyy miettiä ea-laukun sisältöä (mm. malarialääkkeet) ja tehdä muita pienempiä hankintoja. Ai niin, ja enpä olisi koskaan uskonut, että tilaan itselleni varustelekasta jotakin... Mikkohan sieltä tilailee joskus itselleen tavaraa, mutta nyt tällä kertaa tilasimme molemmat sieltä kätevät päiväreput, Mil-Tec Assault Packit. Pätevän oloiset reput reissaamista ajatellen, joten niillä mennään. Kokeilupakkailujen perusteella niihin mahtuu mukavasti tavaraa. Ja tarvittaessa reput saa ihan littanaksi, jolloin ne voi sulloa rinkkaan. Tämä ei sitten ollut maksettu mainos! ;)
Tämä blogi on perustettu 2.1.2013, eli vaikka ensimmäinen postaus tulee nyt kesäkuussa, niin matkalle lähtö on ollut suunnitteilla jo pitkään. Itse asiassa siitä on puhuttu jo monia vuosia sitten ensimmäisen kerran.
