sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kaunis Hoi An


Olen saanut palautetta pitkistä blogiteksteistäni (terveisiä T:lle :D ), joten tällä kertaa luvassa on kuvapostaus. Vain muutama sana tähän alkuun…Tulimme Huesta tänne Hoi Anin kaupunkiin eilen. Bussimatka kesti noin 4 tuntia ja maisemat matkan varrella olivat kauniit. Ajoimme läpi Hai Vanin tunnelin, joka on Kaakkois-Aasian pisin tunneli, pituudeltaan reilut 6 km.

Ensimmäistä kertaa tällä reissulla yövymme hotellissa (13€/yö), jossa on uima-allas. Jihuu!

Hoi An on vanha kaupunki, joka on aikoinaan toiminut merenkävijöiden tukikohtana sekä erilaisten tavaroiden osto- ja myyntipaikkana. Erityisesti alueen silkki on ollut kuuluisaa. Hoi Anin tärkein turistinähtävyys tänä päivänä on alueen vanha kaupunki.

Nauttikaa kuvista!

Turisteja kierrätetään pyörätakseilla



Vanhaa kaupunkia
Pakollinen turistikuva !
Suurimmassa osassa vanhoista rakennuksista sijaitsee nykyään tuliaiskauppa tai ravintola...

Täällä valmistetaan myös värikkäitä kiinalaisia lyhtyjä, ja niitä näkee kaikkialla

Paikallisen torin myyntiartikkeleita
Ostosten tekoa kadun varrella

Hoi Anin joenvarsinäkymää

Erityisen kaunis Hoi An on illalla pimeällä, kun kaduille ripustettuihin kiinalaisiin lyhtyihin syttyvät valot. Yksinkertaisesti kaunista!

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Huen linnoitus ja kuninkaiden haudat

Perjantaina vuokrasimme skootterin päiväksi ja kävimme ajelemassa ympäri Huen kaupunkia. Vietnamissa on 1800 -luvulla ollut kuningaskunta, ja tuolloin Hue on ollut alueen pääkaupunki. Kuningaskunnan jäljiltä Huesta löytyy 1800 -luvulla rakennettu linnoitus sekä sen aikaisten kuninkaiden hautoja.

Citadel in Hue

Ensimmäisenä pysähdyimme linnoituksella, joka kattaa todella laajan alueen Huen keskustassa. Muurien sisäpuolella on kuningaskunnan aikaan ollut "kielletty kaupunki", jonne vain korkea-arvoiset henkilöt pääsivät vierailemaan. Linnoitus kärsi kovasti sotien aikaan, mutta viime vuosina korjaustöitä on tehty, ja osa kokonaan kadonneista rakennuksista on rakennettu uudelleen alkuperäisen näköisiksi.

Erään portin koristekaiverrus

Meillä vierähti muutama tunti, kun kiertelimme linnoitusta ympäri. Sen jälkeen kävimme syömässä Mandarin -nimisessä kahvila-ravintolassa. Paikan omistaja Mr. Cu on harrastanut 20 vuoden ajan valokuvausta, ja näiden vuosien tuotos on näkyvillä seinillä. Kuvia pystyy myös ostamaan kortteina tai isonnettuina valokuvina. Ja ruokakin oli hyvää!
Tomb of Tu Duc

Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa eräälle kuninkaan haudalle, Tomb of Tu Duc. Paikka oli todella hieno, mutta meillä oli jatkuvasti mielessä Angkor Watin temppelit. Kyseinen nähtävyys ei siis ollut mikään "pieni ruohikkoinen kumpare, jossa on laho puinen risti päällä", vaan iso puistomainen alue kiviaitoineen ja temppeleineen.  Jotenkin paikka muistutti niin kovasti meitä Angkorista, että emme saaneet siitä hirveästi irti. Jos olisimme ensin matkustaneet Vietnamiin ja vasta sen jälkeen Kambodzaan, olisimme varmasti olleet ihan eri tavalla innostuneita tästäkin paikasta. Mutta nyt ollaan nähty niin paljon erilaisia raunioita, temppeleitä ja kivikasoja, että alkaa jo riittämään.

Tomb of Tu Duc

Emme loppujen lopuksi viipyneet kauaa Tomb of Tu Ducissa, vaan jatkoimme vielä matkaa yhteen paikkaan, jonne oli merkattu geokätkö. Ho Quyenin areena on ohimennen mainittu LP:n matkaoppaassa, mutta sinne ei ole minkäänlaisia kylttejä eikä tienviittoja. Jouduimmekin kysymään paikallisilta neuvoja, koska GPS:n karttakaan ei näyttänyt teitä perille asti. Periltä löysimme areenan, jossa on 1800-luvulla järjestetty kuninkaiden viihdykkeeksi elefanttien ja tiikereiden välisiä taisteluita gladiaattorityyliin.

Elefantteja on pidetty suuressa arvossa

Perinteisessä vietnamilaisessa kulttuurissa tiikerit ovat olleet pelättyjä petoja, jotka ovat saalistaneet kyläläisiä ja heidän karjaansa. Sen sijaan elefantteja on pidetty jaloina eläiminä, ja ne ovat edustaneet kuningasperheen arvovaltaisuutta. Taistelut olivat siinä mielessä tarkkaan suunniteltuja, että tiikeriltä oli mm. katkottu hampaat elefantin voiton varmistamiseksi. Koko show'ssa oli oikeastaan kyse siitä, että tiikeri yritti turhaan hyökätä elefantin kimppuun, ja lopulta elefantti talloi tiikerin hengiltä. Viimeisestä taistelusta on kuitenkin aikaa jo yli 100 vuotta, eli enää niitä ei täällä järjestetä.

Retken jälkeen palasimme takaisin hotellille ennen pimeää, ja kävimme vielä syömässä ennen nukkumaanmenoa. Voi olla, että iltapalan yhteydessä valitsimme Mr. Cun valokuvavalikoimasta muutaman kuvan mukaamme muistoksi, vaikka näitä omiakin kuvia on tullut otettua...

torstai 27. maaliskuuta 2014

Yöjunalla Hueen

Makuuhytti vietnamilaisessa junassa
Keskiviikkoiltana hyppäsimme yöjunan kyytiin Hanoissa, ja määränpäänä meillä oli pieni kaupunki nimeltä Hue. Juna lähti Hanoista illalla seitsemän aikaan, ja meille oli varattuna paikat neljän hengen makuuhytistä. Yhdelle lipulle tuli hintaa vajaa 30€, joten junaliput ovat aika hintavia Vietnamissa verrattuna Thaimaahan, jossa maksoimme 2€/lippu. Toki nyt kyse oli yöjunasta, kun taas Thaimaassa matkasimme paikallisjunalla kovilla penkeillä päiväaikaan.


Aamuista maisemaa junan ikkunasta

Meidän kanssa samassa hytissä oli ranskalainen pariskunta, joiden kanssa juteltiin alkuilta, ennen kuin lopulta rupesimme nukkumaan. Hyvät yöunet saimmekin junassa, verrattuna yöbusseihin joita käytimme Laosissa ja Kambodzassa. Ainut huono puoli yöjunassa oli se, että maisemia ei pimeässä erota. Aamulla heräsin seitsemän aikaa, ja ikkunasta näkyivät valtavan laajat, vihreät riisipellot. Mikkokin heräili samoihin aikoihin, ja istuimme katselemassa ohi vilahtelevia maisemia. Thaimaa, Kambodza ja Laos olivat alkuvuodesta todella kuivia maastoltaan, joten Vietnamin vihreys ja vehreys on mukavaa vaihtelua. 

Huen katunäkymää

Kaiken kaikkiaan junamatka kesti 14 tuntia, mutta se ei haitannut meitä yhtään. Perillä Huessa meitä odotteli kyyti hotellille, josta saimme kahden hengen huoneen parvekkeella 7,50 eurolla. Nyt päivällä kävimme kävelemässä kaupungilla ja nautimme lämpimästä säästä. Päivällä lämpötila oli n. 28 astetta ja aurinko paistoi, joten taas tarkenee paremmin. Ihanaa! Tässä vielä lisää kuvia kaupungilta:

Song Huongin joki virtaa kaupungin halki


Skootterit kuuluvat täälläkin katunäkymään

Kadun varressa voi hyvin ottaa päikkärit skootterin päällä...

...tai sitten riippumatossa!

Ps. Vielä noista riippumatoista... Ne ovat todella yleinen näky Kaakkois-Aasiassa. Esimerkiksi Kambodzassa erään poliisiaseman pihapuissa oli riippumattoja. Miettikääpä, jos Suomessakin poliisiaseman pihapuihin olisi viritetty riippumattoja, joissa poliisit kävisivät ottamassa päikkärit kesken työpäivän..! Taitaisi herättää kohun Suomessa, mutta täällä se on täysin normaalia! Riippumaton voi kiinnittää melkein mihin tahansa päiväunia varten. Myös kadun varteen.

Tiistai ja keskiviikko Hanoissa

Ho Chi Minh Mausoleum

Tiistaiaamuna heräsimme aikaisin, sillä meillä oli vielä yksi "pakollinen" nähtävyys käymättä. Nimittäin Ho Chi Minhin mausoleumi, joka on auki vain aamuisin klo 8-11. Ho Chi Minh oli vietnamilainen kommunistijohtaja ja Pohjois-Vietnamin presidentti, joka kuoli sydänkohtaukseen Vietnamin sodan aikaan. Ho Chi Minhille rakennettiin mausoleumi Hanoihin, ja nykyään sekä paikalliset että turistit vierailevat siellä aina mausoleumin ollessa avoinna.

Jonon alkupää...

Mekin siis otettiin aamulla bussi ja ajeltiin mausoleumille. Siellä meitä odotti noin kilometrin mittainen (ihan tosi!!) jono, joka oli ehdottomasti pisin jono, jossa olemme koskaan olleet. Mietittiin jo jonon alkupäässä, että onkohan tässä mitään järkeä, mutta päätettiin kuitenkin käydä tällä kuuluisalla nähtävyydellä. Jono kiemurteli pitkin mausoleumin piha-alueen reunoja, ja välillä kävelimme turvatarkastuksen läpi ja laukusta piti jättää pois mm. vesipullo. Mausoleumissa oli useita vartioita ja säännöt olivat tiukat: ei paljastavia vaatteita, ei valokuvaamista tai videokuvaamista, ei saanut juoda, ei syödä eikä kävellä kädet taskuissa. Täytyi olla hiirenhiljaa ja kävellä kahdessa jonossa sisälle ja ulos. Tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme sisälle mausoleumiin, ja minuutin päästä olimme jo ulkona.

Päivällinen valmistuu tässä kaasukeittimellä meidän edessämme

Sieltä jatkoimme matkaa vähän kevyempiin aiheisiin, nimittäin Hanoi Botanical Gardeniin, jossa oli pitkästä aikaa vuorossa geokätköilyä. Purkki löytyi, ja matka jatkui bussilla takaisin hotellille. Illaksi olimme sopineet Huanin kanssa tapaamisen, ja kävimmekin syömässä todella hyvää vietnamilaista ruokaa, sekä ihastelemassa Hanoin iltavalaistusta.

Hanoin iltavalaistus
Keskiviikoksi Huan kutsui meidät tutustumaan työpaikkaansa ja pääsimmekin näkemään vietnamilaista työkulttuuria. Söimme lounaan Huanin toimistolla yhdessä työntekijöiden kanssa, jonka jälkeen Huan vei meidät työkaverinsa kanssa etniseen museoon, jossa pääsimme tutustumaan vietnamilaiseen kulttuuriin sekä etnisiin ryhmiin, joita Vietnamissa on. Maassahan siis asuu 54 erilaista etnistä ryhmää, esimerkiksi useita vuoristoheimoja. Mielenkiintoinen museo, suosittelemme!


Vietnam museum of ethnology
Ja Kirsille, Elisalle sekä Merjalle tiedoksi, että Huan ottaisi myös teidät mielellään vieraakseen, joten lähtekääpäs käymään Vietnamissa... Ja kuulemma heidän työpaikallaan ei ole vielä ollut vapaaehtoistyöntekijöitä Suomesta, joten he ottaisivat mielellään suomalaisia vapaaehtoistyöhön. Muista Euroopan maista, varsinkin Englannista, heillä on lukuisia vapaaehtoisia. Terveisiä Ykaan!


Lisäys: Mikko muistutti minua mielenkiintoisesta kohtaamisesta vietnamilaisen herrasmiehen kanssa, jonka tapasimme bussipysäkillä matkalla Huanin työpaikalla. Tämä vanha mies kysyi meiltä, mistä olemme kotoisin, ja kun kerroimme olevamme Suomesta, hän muisti jostakin Kekkosen. Kekkonen sai kovasti kehuja häneltä!

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Maanantai Hanoissa (Old Quarterin alueella)

Hoan Kiem lake

 Maanantaipäivän vietimme Hanoissa kierrellen kauppoja. Yövymme Old Quarterin alueella, lähellä Hoan Kiemin järveä. Old Quarterin alueelta löytyy lukemattomia pieniä kauppoja kapeiden katujen ja kujien varrelta, ja jo alue itsessään on nähtävyys Hanoissa.
Pikkuriikkinen kirjakauppa
Löysimme tiemme heti ensimmäisenä käytettyjen kirjojen kauppaan. Olemme viikon aikana kävelleet lukemattomia kertoja kirjakaupan vierestä, mutta nyt vasta huomasimme sen! Täällä jää helposti kauppoja silmän varjoon, sillä ne ovat pieniä ja kapeita, ja jo parilla askeleella olet kävellyt niistä ohi. Varsinkin jos keskityt samalla liikenteeseen ja varot ohiajavia skoottereita. Tämänkin kirjakaupan oviaukko oli ehkä metrin, ja itse kauppa oli suurinpiirtein ison komeron kokoinen. Mutta ne kirjamäärät..! Kirjahyllyt kiersivät kaupan seiniä, ja ylsivät aina kattoon asti. Tikkaat tulivat tarpeeseen, kun Mikko etsi suomalaisia kirjoja ylähyllyiltä yhdessä kauppiaan kanssa. Tässä kirjakaupassa saatiinkin koko reissumme parasta asiakaspalvelua, sillä kauppias auttoi meitä löytämään suomalaisia kirjoja hyllyiltä. Tähän asti kaikissa muissa kirjakaupoissa olemme etsineet kirjoja itse.

Kirjakaupan antimia

Kahvikauppa
Poikkesimme myös sisälle kahvikauppaan, jossa myytiin vietnamilaista kahvia. Valikoima oli laaja, ja kahvia sai maistaa ennen ostopäätöksen tekoa. Mikolla on ollut melko vaihtelevia kokemuksia vietnamilaisesta kahvista, mutta täällä kuulemma oli erittäin hyvät kahvit!


Gecko
 Olemme syöneet hyvinkin monenlaisissa paikoissa täällä Hanoissa. Olemme testanneet katuruokaa, sekä käyneet ravintoloissa syömässä. Old Quarterin alueella olemme syöneet Little Hanoissa sekä Geckossa. Ja itse asiassa juuri tällä hetkellä istumme Geckon yläkerrassa kirjoittamassa tätä blogia ja odottelemassa riisiannoksiamme.


Ensimmäistä kertaa Vietnamissa olomme aikana saimme maanantaina hiukan auringonpaistetta. Hyvä sää houkutteli ihmiset ulos ja puistoon kävelemään. Vaikka vietnamilaiset viettävät muutenkin aikaansa ulkona kelistä riippumatta, eivätkä jää istumaan sisälle yksinään.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Hanoin liikenne

Hanoin liikenne on kyllä aivan omaa luokkaansa! Homma toimii, vaikka näyttääkin siltä, että se ei toimi. Avainasemassa on rauhallinen eteneminen ja muiden väistäminen. Tarkkana saa olla:



sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Halong Bay

Parin päivän hiljaisuuden jälkeen täällä taas ollaan! Vietimme viikonlopun Cat Ban saarella, ja hotellimme nettiyhteys ei päästänyt meitä Facebookkiin eikä googlen palveluihin, kuten Gmailiin ja Bloggeriin. Ilmeisesti niitä välillä blokataan Vietnamissa.

Mistähän tässä taas aloittaisi? Koko reissumme ajan olemme kuulleet paljon hyviä, ja myös huonoja kokemuksia Halonginlahdesta muilta reissaajilta, ja kovasti pohdimmekin, että menemmekö siellä käymään. Alue on suosittu turistikohde, sillä maisemat ovat todella kauniit: merestä kohoavia karstivuoria, lukemattomia saaria sekä isoja luolia, joita on mahdollisuus käydä tutkimassa. Huonot kokemukset ovat koskeneet nimenomaan alueen turistisoitumista, sillä matkailijoita on paljon ja bisnes kukoistaa. Ja samalla taas laatu ei välttämättä vastaa hintatasoa.


Cat Ba, Halong Bay
Olimme jo aikeissa jättää koko homman sikseen, kun hotellimme henkilökunta oli halukas myymään meille ainoastaan yli 500USD hintaisen kahden yön risteilyn/pakettimatkan Halong Baylle, eivätkä he antaneet mitään muita vaihtoehtoja! Siis HALOO, kun tuota hintaa vertaa Vietnamin yleiseen hintatasoon, tuntuu se ihan järjettömältä. Toisaalta taas olimme myös kuulleet niin paljon ikäviä asioita halpoja matkoja järjestävistä firmoista, että emme halunneet ostaa riskillä matkoja niistäkään. Päätimme kuitenkin selvitellä Halong Baylle matkaamista, ja meille selvisi, että superkalliit risteilyt eivät ole ainoa vaihtoehto. Halpa ja hyvä keino on ostaa yhdistelmämatkalippu (bussi-vene-bussi) Cat Balle, joka on Halong Bayn suurin saari.

Yhdistelmälipun hinta on 210 000 Vietnamin dongia, eli n. 10 dollaria, ja sillä hinnalla pääsee Hanoin bussiasemalta Cat Ban saaren eteläosaan, sinne missä saaren hotellit sijaitsevat. Laitan nämä tiedot tähän siltä varalta, jos joku sattuu joskus etsimään Cat Basta tietoa ja päätyy tänne meidän blogiimme. Lähdimme siis perjantaiaamuna Hanoista, ja olimme iltapäivästä perillä Cat Ban saarella. Jotkut ovat valittaneet tuon välin bussimatkojen olevan kamalia, mutta verrattuna Kambodzaan, olimme kyytiin oikein tyytyväisiä.

Cat Ba

Perillä oli todella kylmä sää! Lämpötila oli n. 15 astetta ja satoi vettä. 2½ kuukauden ajan olemme kantaneet tarpeettomina mukana takkeja, mutta nyt niille tuli todellista käyttöä. Vaatetta sai laittaa ihan reilusti päälle, että tarkeni. Käytännössä emme tehneet Cat Balla mitään koko viikonloppuna, sillä keli oli niin kurja. Meidän oli tarkoitus vuokrata skootteri lauantaiksi, ja käydä patikoimassa alueen kansallispuistossa, jossa elelee mm. harvinainen apinalaji. Vettä satoi kuitenkin kaatamalla koko lauantain, joten pysyttelimme suosiolla sisätiloissa.

Voihan vesisade :)

Koska keli ei näyttänyt yhtään parantumisen merkkejä, päätimme lähteä takaisin Hanoihin tänään sunnuntaina, ja olemme taas samassa hotellissa ja vieläpä samassa huoneessa, jossa majailimme alkuviikon. Olen kuitenkin sitä mieltä, että reissumme Cat Bahan ei ollut turha. Nukuimme siellä mitä parhaimmat yöunet! Saarella on vähän liikennettä, ja sen myötä meluakaan ei öisin ollut. Ja eikös jotkut väitä, että vesisateella uni maistuu muutenkin paremmin? ;) Ja itse maisemat olivat kauniit! Eniten ne muistuttivat meistä Norjan maisemia.

Tähän aikaan vuodesta turisteja oli todella vähän liikenteessä. Osa hotelleista oli kiinni, samaten osa saaren ravintoloista. Löysimmekin hotellihuoneen mukavan edulliseen hintaan. Kunnon high season -kausi alkaa kuulemma touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin saari täyttyy sekä paikallisista että ulkomaalaisista turisteista. Silloin pitäisi kelienkin olla lämpimämmät. Nyt jäi jopa saaren uimarannat testaamatta. No, ehkä vielä pääsemme rannalle tällä reissulla... :)

torstai 20. maaliskuuta 2014

Vierailu Vietnamin suurimpaan ostariin

Kaupunkinäkymää Hanoissa

Sää oli tänään heti aamusta asti sateinen ja harmaa, joten päätimme viettää päivän sisätiloissa, eli käytännössä Hanoin ostoskeskuksissa. Lähdimme aamupalan jälkeen sompailemaan bussilla kohti Vietnamin suurinta ostaria nimeltään Vincom Mega Mall - Royal City.

Ostarin edessä

Ensin odoteltiin väärällä bussipysäkillä jonkin aikaa, kunnes hoksattiin, että eihän se bussi siitä kuljekaan... Hups! No, käveltiin toiselle bussipysäkille, ja hetken odottelun jälkeen pääsimme oikeaan bussiin. Matkaa ostarille oli n. 7km, joten meillä meni hyvä tovi, ennen kuin päästiin perille. Bussipysäkiltä jouduimme vielä kävelemään n. 10 minuutin matka ostarille.

Kauppoja

Royal Cityn ostari on varsin uusi tapaus Hanoissa, ja se on aika hämmentävä kokonaisuus. Suurin osa ostarista sijaitsee maan alla, ja perinteisten kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi sieltä löytyy keilahalli, elokuvateatteri, jääluistelurata, vesipuisto yms. Tarjontaa siis riittää... Harmi, ettei tullut uikkarit matkaan, sillä näin arkipäivänä olisi maanalaiseen vesipuistoon päässyt edullisemmin. :D

Lisää kauppoja ja merkkiliikkeitä

On tyylikästä!


Royal Cityssä meillä meni iltapäivään asti. Sieltä päätimme vielä mennä käymään toisella ostarilla, jota hotellissamme suositeltiin. Vincom Center Shopping Mall ei kuitenkaan tarjonnut meille enää mitään uutta verrattuna Royal Cityyn, joten kävelimme vain sen läpi ja lähdimme takaisin hotellille.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Vietnam military history museum

Olemme näiden parin päivän aikana kierrelleet ympäri Hanoita, ja opetelleet liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä, eli käytännössä busseilla. Bussilla matkustaminen on todella halpaa, sillä yksi bussimatka kaupungilla maksaa 5000 Vietnamin dongia, eli n. 0,15€. Busseista löytyvät omat lipunmyyjät, jotka käyvät myymässä sinulle kertalipun aina kun nouset bussiin. Valitettavasti emme ole löytäneet erillistä bussilinjakarttaa, mutta meidän kaupunginkarttaan on merkattu bussien kulkureitit.

Tässä pysähtyvät bussit 02, 09 ja 45
Tänään kävimme Vietnam military history -museossa, eli Vietnamin sotamuseossa. Pääsymaksu museoon oli n. 1,40€, ja meillä meni siellä koko iltapäivä. Varsinkin Mikko koki museon mielenkiintoiseksi, sillä siellä oli monenlaista sota-aiheista nähtävää. Tässä kuvia museoalueelta:

Museon etupihaa

Paikallisilla opiskelijoilla taisi olla historiantunti museolla

Museon piha-alueelta

Rypälepommit tekivät hurjaa jälkeä Vietnamissa

Amerikkalainen hävittäjä

Tiedoksi vielä Etelänkylän suuntaan, että kirje tuli perille, ja saimme sen tänään Huanilta. Kiitos! :)

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Turistina Hanoissa

Temple of Literaturen puistoalue

Huan oli järjestänyt meille täksi päiväksi oppaan kaupungille. Tai ainakin luulimme, että oppaita on yksi. Sen sijaan yllätys olikin melkoinen, kun aamulla laskeuduimme hissillä hotellin alakertaan ja meitä vastassa oli kolme innokasta paikallista opiskelijanuorta!

Temple of Literaturen piha-alue

Näiden nuorten kanssa lähdimme päiväksi seikkailemaan ympäri Hanoita, ja ensimmäisenä kohteena meillä oli Temple of Literature, joka on toiminut Vietnamin vanhimpana yliopistona satojen vuosien ajan. Saimme kuulla paljon mielenkiintoista tietoa temppelistä ja sen historiasta. Temppeli on erityisen tärkeä paikallisille opiskelijoille, sillä he käyvät siellä rukoilemassa ja pyytämässä onnea opintoihinsa sekä varsinkin kokeisiin.

Satoja vuosia vanhoja kivipaaseja, joihin on kaiverrettu parhaiden oppilaiden nimet

Temppelin jälkeen kävelimme Vietnamin sotahistorian museolle, mutta valitettavasti Hanoin museot ovat maanantaisin kiinni. Täytynee koittaa huomenna mennä uudestaan!

Sijaintimme kartalla on..... tuossa!

Museon sijaan kävimme syömässä ja sen jälkeen oppaamme halusivat viedä meidät Bat Trangin keramiikkakylään Hanoin ulkopuolelle. Matkasimme bussilla nro 47 (0,15€/hlö) puolisen tuntia kyseiseen kylään, ja perillä pääsimme ihan itse kokeilemaan savitöiden tekoa (n. 1,30 euroa). Kylläpäs olikin hauskaa!   

Ohjaaja näyttää mallia, miten dreijataan

Sillä välin kun odottelimme töidemme kuivumista, kävimme kiertelemässä kylässä olevia keramiikkakauppoja. Harmi vain, kun keramiikkatuotteet ovat niin helposti särkyviä, niin ei viitsitty juuri shoppailla tuliaisia. :D

Angry birdsejä olisi ollut tarjolla


Paikallista keramiikkaa


Kiertelyn jälkeen palasimme takaisin maalaamaan keramiikkatyömme, ja lopuksi ne saivat vielä lakkakerroksen suojakseen. Päivä meni oikein mukavasti, ja takaisin keskustassa olimme vasta puoli kuuden aikaan illalla. Mikko alkoi olla jo parran- ja tukanleikkuuta vailla, joten meidän mukavat oppaamme käyttivät meitä vielä parturissa, ennen kuin palasimme takaisin hotellille.

Parturin tuolissa

Tässä lopussa vielä ohjaajamme esimerkkityö: