22.5.2014
Tauhara -vuorelta kuvattua maisemaa |
Torstaiaamu valkeni aurinkoisena, joten päätimme tehdä
keskiviikolta pois jääneen Tauhara –vuoren valloituksen heti aamupäivästä,
ennen kuin matka jatkui Rotoruaan.
Olipa siinä vain melko kiipeäminen! Ensin alkumatka
mentiin loivaa kukkulaa pitkin, kunnes alkoi metsäinen osuus. Sitä osuutta
jatkuikin sitten aina huipulle asti. Maisemat olivat kuitenkin todella upeat,
ja palkitsivat ylös kiivenneen kaksikon! Paluumatkalla alas vastaan tuli kaksi
juoksijaa, jotka kävivät kenties noin tunnissa juoksemassa vuoren huipulle ja
sieltä alas. Normaalilla tahdilla ylös ja takaisin alas menee aikaa 2,5-3 tuntia.
Söimme vielä lounaan Taupossa, jonka jälkeen ajoimme
Rotoruaan. Välille menee aikaa reipas tunti, joten meillä oli iltapäivästä
vielä aikaa käydä kävelemässä Kuirau Parkissa.
Kuirau park on Rotoruan
keskustassa oleva puisto, jossa on myös nähtävillä kuumia lähteitä, kuplivaa
mutaa ja maaperästä nousevaa höyryä. Haju on myös sen mukainen, kun vulkaaniset
kaasut tuprahtelevat pinnalle. Jotkut ovat verranneet tuoksua mätiin
kananmuniin, joten mistään kukkaistuoksusta ei ole kyse! Oikeastaan Rotoruan
voi haistaa jo kilometrien päästä, kun sinne ajaa autolla. Ne tuoksut todella
tulevat vastaan! Puistossa saa vapaasti liikkua, mutta esimerkiksi kuumat
lähteet on aidattu ja aidat varustettu varoituskyltein. Katsoa saa, mutta ei
kannata koskea.
Puistossa käyskentelyn ja kauppareissun jälkeen
etsiydyimme jälleen yöksi leirintäalueelle, vähän Rotoruan pohjoispuolelle.
Leirintäalueen pitäjän mukaan viimeisten vuosien aikana ei kovin montaa
suomalaista ole heillä yöpynyt. Suurin osa Uuden-Seelannin turisteista taitaa
olla saksalaisia, ranskalaisia ja aasialaisia.
Tammenterhoja puistossa :) |
Iltapalan jälkeen olimmekin sitten jo valmiit nukkumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti