29.5.2014
Tämä ei kyllä ole tavallinen punatulkku... |
Heräsimme aamulla lintujen lauluun. Aamupalan jälkeen
kävin kävelemässä leirintäpaikan ympäristössä, ja näin jälleen koalan
puussa, sekä lukuisia värikkäitä lintuja. Yhdeksän jälkeen lähdimme tien
päälle, mutta emme päässeet kovin kauas. Meidät nimittäin pysäytti kenguru,
joka hyppeli tien laidassa. Harmillisen nopeita ne ovat, sillä juuri kun sain
kameran esiin, niin se katosi pensaikkoon! Näitä harmaita kenguruita
tulikin sitten useampi vastaan samalla tien pätkällä, mutta kaikki kerkesivät kadota ennen kuin saimme yhtään kunnollista kuvaa!
Pääsimme kuitenkin hetken kuluttua todistamaan koalan
tien ylitystä! Kovin se on hidas liikkumaan tien yli, joten ei mikään ihme että
koalia jää autojen alle. Varsinkin kun ne ovat sen verran pieniä ja
väritykseltään harmaita. Mutta niin suloisia veijareita! Koalan jälkeen
saimmekin sitten ajaa pitkän pätkän Great Ocean Roadia kaikessa rauhassa.
Poikkesimme välillä merenrannassa katsomassa paikallisia
nähtävyyksiä, eli näitä komeita eroosion aikaansaamia kivikaaria, joita meri ja sateet ovat kuluttaneet. Lisäksi Warrnamboolin Logans
–nimisellä rannalla on mahdollista nähdä valaita kesä-syyskuun välisenä aikana,
joten poikkesimme sinnekin. Jonkin verran ihmisiä oli tähyilemässä merelle,
mutta meille valaat eivät näyttäytyneet.
Kaikkien näiden pysähtelyiden jälkeen pysähdyimme vielä
Tower Hill –nimisessä paikassa, jossa näimme emuja. Varsin eläinrikas päivä!
Lopulta myöhään iltapäivästä pääsimme perille Portlandiin, jonne jäimme
leirintäalueelle yöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti