Terveisiä Koh Taolta!

Ensinnäkin pahoittelut mahdollisista kirjoitusvirheistä ja lyhyestä postauksesta. Kone on edelleen rikki, joten yritän päivittää blogia puhelimella. Myös kuvat on otettu puhelimella ja saapa nähdä miten saan ne liitettyä tähän...

Tulimme tänään maanantaina lautalla tänne pienelle Koh Taon saarelle. Viime vuodesta viisastuneena olimme varanneet majoituksen jo hyvissä ajoin ja nyt voimme vain rentoutua täällä perjantaihin asti.

Eilen sunnuntaina osallistuimme isoihin frisbeegolfkisoihin Nigelin radalla. Kyseessä oli sama kilpailu kuin viime vuonnakin - Samui Swine Classic. Osallistumismaksuun kuului jälleen ruuat ja Nigel yhdessä vaimonsa kanssa olivat valmistelleet mielettömän upeat ja herkulliset grillijuhlat.

Itse kisat menivät ihan ok. Mikko ei valitettavasti yltänyt palkintosijoille, mutta minä tulin naisten sarjassa kolmanneksi. Tarvitseeko edes mainita, montako naisosallistujaa oli..? Hahhaa! Mutta hauskaa meillä ainakin oli! Illalla palkintojen jaon jälkeen meidän täytyi kuitenkin lähteä heti ensimmäisten joukossa pakkaamaan kamppeet tätä Koh Taon reissua varten.

Meidän puvut on myös valmistuneet. Ne oli käyty eilen kisojen aikaan tuomassa meidän majapaikkaan paketoituna. Täällä siis kaikki hyvin, joten Niina kuittaa Taolta. :)

Läppäri rikki

Meidän läppäri tuli eilen siihen tulokseen, että nyt on reissut tehty. Kiintolevy hajosi, joten blogin päivitys jää vähemmälle. No, eihän tässä ole enää kuin reilu viikko lomaa jäljellä. :)

Samuin auringossa

Laem Sor Beach Disc Golf Course

Noniin. Aika kuluu täällä ihan siivillä ja yhtäkkiä sitä vain huomaa, että päivä on muuttunut illaksi ja on tullut pimeää. Sunnuntaipäivä kului meillä (ylläriiiiiiiiii) frisbeegolfin parissa, sillä lähdimme saaren eteläpäätyyn viikkokisoihin. Laem Sor Beachin läheisyydestä löytyy saaren toinen frisbeegolfrata, jossa on 18 väylää. Nigelin rata Mae Namissa on kuulemma kuitenkin parempi. ;)

Pelailua

 Maanantaina kävimme uudestaan räätälillä sovittamassa pukujemme raakileita. Puvut olivat vasta 20% valmiit, joten sovituksessa vain varmistettiin mitat. Olihan se kuitenkin jännittävää nähdä, miten räätälit olivat alkaneet valmistella pukujamme. :) Räätälireissun yhteydessä kävimme myös ajelemassa skootterilla vähän siellä sun täällä, ja samalla vierailimme yhdellä Samuin kuuluisimmista nähtävyyksistä, eli jättimäisellä Buddha-patsaalla (kuva alempana tässä postauksessa).

Tämä onkin sitten viimeinen sneak peek. ;) Enempää emme paljasta!

Tiistaina minulle iski flunssa, joten vietimme päivän majapaikkamme uima-altaalla lueskellen kirjoja. Kävimme myös hierojalla ja Mikko otti itselleen niska-hartiahieronnan. Flunssan takia minä uskaltauduin ottamaan vain jalkahoidon sillä välin.

Yksi Samuin kuuluisimmista nähtävyyksistä on valtava, n. 12m korkea Buddha-patsas

Keskiviikkona oli jälleen vuorossa frisbeegolffia Nigelin radalla. Siellä sitten menikin iltaan asti, koska Nigel järjesti viikkokisat joihin Mikkokin osallistui. Sunnuntaina on sitten vuorossa ne oikeat, isot kilpailut (Samui Swine Classic) joita Mikko on odottanut kovasti. 

Tänään torstaina kävimme jälleen räätälin luona sovittamassa pukujamme. Nyt puvut olivat jo 80% valmiit ja räätälit olivat tehneet todella hyvää työtä. Enää jäljellä on muutamia pikkukorjauksia, ja lauantaina käymme vielä viimeisen kerran sovittamassa varmistamassa pukujemme istuvuuden. Tällaista siis tänne meille... :) Tottakai päiviin on myös mahtunut lämpimiä ja aurinkoisia päiviä täällä tropiikissa, sekä hyvää thaimaalaista ruokaa. Niina kiittää ja kuittaa täältä Samuilta. Ps. Eräs ulkomaalainen tuttavani toivoi, että kirjoittaisin jonkin verran myös englanniksi, joten älkää ihmetelkö jos teen välillä tiivistelmiä englanniksi.

Thai-ruokaa

At the moment we are on holiday in Koh Samui, Thailand. Time is passing by really quickly because we have already been here one week. Mikko loves to play disc golf so we have been visiting our friend's disc golf course almost every day. There will be a big disc golf event on Sunday so Mikko has been also practising for the competition. There are actually two courses in Koh Samui, one located in Laem Sor Beach and the one our friend owns is located in Mae Nam. We have also been visiting a tailor in Chaweng beach. Mikko's suit and my dress should be ready on Monday. Can't wait! ;) On Tuesday I got a flu but I'm getting better now. At least that's what I'm telling myself. Stop being sick, Niina! Don't waste your holidays. Well what else... We have been sight-seeing (we saw the big golden Buddha statue), eating delicious thai-food, sunbathing, reading books, etc etc. 

Last year we had our amazing ½ year trip around South-East Asia, NZ and Australia so it's great to be back on Thailand and Koh Samui where our trip started last year. This short holiday reminds us how lucky we were because we had a chance to travel such a long time. 

Meri huuhtoo rantaan monenlaista tavaraa.

Kuvia frisbeegolfradalta Koh Samuilta

Kuvia Samui Disc Golf -frisbeegolfradalta. Koitan huomenna kirjoittaa enemmän siitä, mitä olemme puuhailleet lomamme alkupäivinä. :)

Sawadee eli tervehdys Thaimaasta!

Lukijoiden toiveesta matkakirjoitukset blogissa jatkuvat... :D

Koh Samui (kuva otettu puhelimen panoraama-asetuksella. Voit klikata isommaksi)

No niinhän siinä sitten kävi, että kun kerran käy Thaimaassa, tulee sinne mentyä uudelleen... Täällä siis olemme jälleen, kauniilla Koh Samuin saarella Mae Namin rannalla. Tällä kertaa tosin vain reilun parin viikon lomalla. Lentomme lähti torstai-iltana Helsingistä, ja perjantai-aamuna olimme Bangkokin lentokentällä. Lentokentällä menimme läpi passintarkastuksesta ja saimme Thaimaan leimat passeihin. Sen jälkeen haimme rinkkamme matkatavarahihnalta ja menimme tekemään uutta lähtöselvitystä toiselle lennolle Samuille. Kaikki sujui erittäin mallikkaasti, ja pääsimme odotustiloihin odottelemaan toista lentoamme. Koh Samuille lentää yksinoikeudella ainoastaan Bangkok Airways, joten heillä oli lentokentällä omat odotustilat asiakkaille. Meille tuli positiivisena yllätyksenä se, että heidän odotustiloissaan oli tarjolla ilmaiseksi välipaloja ja juotavaa. Yleensähän lentokentillä on vain business-luokan matkustajille omia odotustiloja ilmaisine tarjoiluineen.

Meidän bungaloowi Harry's bungalows and restaurant -nimisessä paikassa

Samuilla olimme viiden maissa, ja siellä meitä oli vastassa Nigel. Kylläpäs olikin tällä kertaa helppoa ja mukavaa tulla Samuille, kun kaikki järjestelyt oli tehty! Nigel vei meidät ensin kotiinsa (siis frisbeegolfradan tuntumaan), jossa tavattiin muita pelaajia ja yksi suomalainen pariskunta. Siellä meitä odotti myös Nigelin varaama skootteri, joka saatiin varsin huokeaan hintaan vuokrattua koko ajaksi (120baht/päivä eli n. 3,30€/). Yleensä skootterien hinnat ovat 200-300 bahtia.  Siinä jonkin aikaa juteltuamme meitä alkoi matkaväsymys painaa, joten Nigel kävi viemässä meidät majapaikkaamme.

Lähdössä skootterilla liikenteeseen (majapaikan koira saattelee)

 

Kyllä uni maistui hyvin pitkän matkan jälkeen. Aamulla virkeinä kävimme hakemassa kaupasta aamupalaa ja sen jälkeen Mikon piti tottakai päästä pelaamaan....noh, tiedätte kyllä mitä. Parin pelikierroksen jälkeen lähdimme skootterilla ajelemaan räätälille teettämään pukuja. Nigel suositteli meille Trend Fashion -nimistä räätäliliikettä, ja saimme siellä hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Maanantaina pääsemme ensimmäisen kerran sovittamaan, joten jännityksellä odotamme millaisia puvuistamme tulee. :) Niiden pitäisi olla noin viikon päästä valmiit.

Nyt vietämme iltaa tässä mökkimme terassilla rentoutuen. Palataanpas asiaan...

Räätälillä

Viimeinen päivä Bangkokissa ja paluu Suomeen

Sunnuntai-iltana lähdimme Udon Thanista yöjunalla kohti Bangkokkia. Junamatka meni jälleen kakkosluokan makuuvaunussa, ja olimme aamulla seitsemän paikkeilla Bangkokissa. Otimme juna-asemalta taksin lentokenttähotelliimme, jossa yövyimme vielä viimeisen yön ennen paluulentoamme Suomeen. Meille jäi Bangkokissa maanantaipäivä aikaa, joten käytimme sen hyvin shoppailemalla vielä viimeisiä tuliaisia.

Bangkok

Tiistai-aamuna olikin sitten aikainen herätys, sillä lentomme lähti yhdeksän paikkeilla. Rinkat olivat ääriään myöten täynnä, mutta ihme kyllä saimme ne koneeseen ilman lisämaksuja! Käsimatkatavaroitakin taisi olla hiukan yli painorajojen, mutta onneksi niitä ei kukaan alkanut punnitsemaan!

Finnairin lentokoneruokaa

Lentokoneessa

Helsingissä olimme Suomen aikaan puoli neljältä iltapäivästä. Jouduimme menemään vielä uudestaan turvatarkastuksen läpi, ja samalla selvisi, että Mikon olkalaukkuun oli jäänyt nestemäinen hyttysmyrkky. Ilmeisesti kyseinen hyttysmyrkky on siellä olkalaukussa jo hetken ollut, eikä sitä ole aikaisempien lentokenttien turvatarkastuksissa kukaan kysellyt! Helsingissä virkailijat ovat vähän tarkempia...

Matkalla kotiin!

Odottelimme lentokentällä tunnin ajan jatkoyhteyttämme Ouluun, ja vähän kuuden jälkeen lentokoneemme laskeutui turvallisesti Oulun kentälle. Siellä meitä vastassa oli Mikon sisko, jonka kyydillä pääsimme Kalajoelle.

Nyt tässä taitaakin mennä muutamia päiviä, että sopeudumme tähän Suomen arkeen ja lämpötiloihin! Onhan se aika hurjaa, että täällä on nyt yhtä kylmää kuin silloin, kun lähdimme tammikuussa Suomesta! Ja pitäisi vieläpä olla juhannusviikko... Kaikkea sitä! Mutta näin saimme matkamme päätökseen, ja tämä blogikin taitaa tästä hiljentyä. Vastailen kuitenkin mielelläni kysymyksiin, jos haluatte jotakin kysellä. Vaikka olettekin tätä blogia ahkerasti lukeneet, niin kyllä meiltä löytyy myös sellaisia tarinoita ja juttuja, joita ei täällä blogissa lue. :D

Ja tietysti tässä vaiheessa kiitän ja kumarran blogimme lukijoille, jotka ovat tunnollisesti lukeneet näitä höpötyksiä jopa päivittäin! Meidän blogia on tilastojen mukaan katseltu tähän päivään mennessä (18.6.) noin 11600 kertaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joka päivä meidän blogissa on vierailtu noin 50-100 kertaa vähän päivästä riippuen. Joko meidän äidit ovat käyneet näillä sivuilla tunnin välein joka päivä, tai sitten meillä on ollut muitakin lukijoita. :D Haha!

Oikein mukavaa kesää ja juhannusta kaikille!

t. Niina & Mikko maailmalla

Puistoilua ja shoppailua Udon Thanissa

Kun suunnittelimme vierailua Udon Thaniin, oletin koko paikan olevan ihan tavallinen thaimaalainen pikkukaupunki, jossa ei juuri törmää länsimaalaisuuteen tai muihin länsimaalaisiin. Voi miten väärässä olin! Udon Thanissa asuu paljon länsimaalaisia, erityisesti eläkkeellä olevia. Länsimaalaisuus näkyy keskustan alueella monina ravintoloina, kahviloina ja baareina.  Enpä olisi myöskään uskonut, millaiset shoppailumahdollisuudet Udon Thanista löytyy. Täällä on useampi ostoskeskus, joissa on mukava viettää aikaa päivän kuumimpina hetkinä.

Tässä Mikko yrittää löytää ostoskeskuksen parkkihallista paikkaa skootterille

Central Plaza -ostoskeskus

 Iltapäivisin, kun kuumin hetki päivästä on ohi, paikalliset suuntaavat puistoon piknikille. Yksi todella kaunis puisto Udon Thanissa on nimeltään Nong Prachak Public Park. Mekin kävimme siellä piipahtamassa, ja tässä vielä muutamia kuvia kyseisestä puistosta:

Puisto sijaitsee järven rannalla

Palmuja

Järven yli menee kapeissa kohdissa siltoja

Hyvää piknik-evästä ovat esimerkiksi paikalliset hedelmät. Tässä kuvassa on rambutaaneja sekä mangostaneja, joita olemme syöneet useamman kerran. Ne ovat herkullisia ja makeita tuoreeltaan. Harmi että näitä ei voida tuoda Suomeen!

Palm Creek Disc Golf Oasis Udon Thanissa

Meidän päiviin täällä Udon Thanissa on kuulunut mm. frisbeegolf. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, tuttavamme Joe muutti perheensä kanssa Koh Samuilta tänne Udon Thaniin, ja Joe on rakentamassa tänne uutta frisbeegolfrataa. Pikkuhiljaa alkaa entinen riisipelto muuttua frisbeegolfradaksi, mutta kova työ siinä vielä on. Korit ovat kuitenkin jo paikoillaan, joten Mikko on päässyt Joen kanssa vähän heittelemään ja testailemaan radan väyliä. Tässä kuvia meidän Udon Thanin päivistä:

Vielä melko avaraa, mutta erilaisia kasveja on istutettu radalle tuomaan haastetta pelaajille

Väyliltä löytyy myös vesiesteitä

Mikko testailee rataa

Pikkuhiljaa entinen riisipelto muuntautuu frisbeegolfradaksi

Väylän raivaamista menossa, sillä sadekauden takia kaikki kasvavat nyt hurjaa vauhtia

...ja entäs mitä minä sitten teen sillä välin, kun pojat testailee uutta rataa. No yritän tietenkin saada ajan kulumaan! ;) 

Junalla Udon Thaniin

Kylläpäs tahtoo täällä Thaimaassa mennä aika nopeasti. Hyvä kun ehtii edes blogia päivittämään!

Pattaya reilway station :D

Jätimme maanantaina Pattayan taaksemme, sillä oli aika suunnata kohti Udon Thania. Otimme pitkästä aikaa matkustusvälineeksi junan. Yleensä Pattayalle ja Pattayalta takaisin Bangkokkiin turistit liikkuvat busseilla, sillä bussiyhteydet ovat erinomaiset. Bangkokin lentokentältä on suoria bussiyhteyksiä, ja bussiasemaltakin busseja lähtee jopa puolen tunnin välein. Osa turisteista tulee Pattayalle myös taksilla, sillä taksimatkakaan ei maksa kuin noin 30 euroa Bangkokista.

Pattayan juna-asema

Sen sijaan juna-yhteyksiä on päivän aikana vain yksi per suunta ja matka kestää noin 4 tuntia. Aamulla aikaisin Bangkokista Pattayalle, ja iltapäivällä kahden jälkeen vain yksi vuoro takaisin. Lisäksi kyseiseen junaan on mahdollista ostaa paikka ainoastaan 3. luokkaan, jossa ei ole ilmastointia. Tuuletus sujuu avoimista ikkunoista, ja lisäksi vaunun katossa on perinteisiä tuulettimia. Meillehän se kuitenkin sopi paremmin kuin hyvin, sillä 3. luokassa matkustamisessa on oma viehätyksensä. Matkustaminen junalla on helppoa, ja on mukava katsella maisemia ikkunasta. Samalla pääsee myös katselemaan oikeaa paikallista elämää, koska 3. luokan vaunuissa matkustavat pääosin vain paikalliset. Hintaakaan tuolle junamatkalle ei tullut kuin 70 senttiä per nenä!

Bangkokin juna-asemalla näkyy taululla lähtevät junat. Myös näyttämällä lippuja aseman henkilökunnalle, sinut ohjataan oikeaan junaan

Neljän tunnin matkustamisen jälkeen olimme Bangkokin juna-asemalla, jossa odottelimme 1½ tuntia yöjunaamme kohti Udon Thania (lähtö klo 20). Yöjunasta varasimme makuupaikat ilmastoidusta 2. luokasta. Matka yöjunalla meni oikeinkin mukavasti. Junassa oli käytävän molemmin puolin penkit, jotka junan henkilökunta muutti yöksi sängyiksi. Todella kätevää! Perillä Udon Thanissa otimme tuk-tuk kyydin hotellillemme, jossa yövymme nyt useamman yön. Syy tänne tuloomme on se, että olemme täällä tapaamassa tuttavaamme Joeta, johon tutustuimme tammikuussa Koh Samuilla. Hän muutti keväällä Koh Samuilta perheensä kanssa Udon Thaniin, ja lupasimme tulla kylään.

Ilmastoitu 2. luokan junavaunu: penkit molemmilla puolin käytävää

Tässä kuvassa näkyy, miten penkit ovat muuntuneet sängyiksi.

Pattaya on vanhojen miesten lomakohde

...tai siltä meistä ainakin tuntui, kun saavuimme torstaina bussilla Bangkokista Pattayan rantakaupunkiin! Tässä vaiheessa on tietysti hyvä kysyä, että mitä ihmettä me silloin täällä teemme?! No mehän tietysti ajattelimme, että Pattaya on niin kamalan kuuluisa, että pakkohan tämä kyseenalaisen maineen saanut paikka on nähdä! Ja nyt täällä Pattayaa nähneenä voimme todeta, että ei se alueen maine ole tuulesta temmattu.

Vanhoja hotelleja/rakennuksia puretaan, ja uusia, entistä korkeampia rakennetaan tilalle

 
Oli hiukan hämmentävää, kun kadulla vastaan tuli enimmäkseen länkkärimiehiä joista suurin osa oli keski-ikäisiä. Ja osalla tietysti oli niitä kuuluisia paikallisia tyttöjä käsipuolessa. Illalla Pattayan diskot ja baarit pistivät stereoiden nupit kaakkoon, ja musiikki pauhasi aamuyölle asti. Asiakkaina ketäs muitakaan, kuin miehiä katselemassa thaityttöjä ketkuttelemassa joko pöydillä, korokkeilla tai lavoilla.

Pattayan ranta

Meille riitti yksi yö Pattayan keskustassa, jonka jälkeen pakattiin kiireesti rinkat. Siirryimme alaspäin Jomtien Beachille, jossa näkyi sitten jo enemmän lapsiperheitä ja pariskuntia. Koko Pattayan alueella turismi on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. On suorastaan vaikeaa uskoa, että tämäkin paikka on aikoinaan ollut vain pieni kalastajakylä! Valtavia hotelleja, kalliita ravintoloita (verrattuna normaaliin Thaimaan tasoon), sekä kaupustelijoita myymässä turistikrääsää kaduilla ja ranta-alueella.

Katuruokamyyjiä Pattayalla

Siinä vaiheessa, kun lähikadun (jota pitkin joudumme kävelemään monta kertaa päivässä) kaupustelijat tajusivat meidän olevan suomesta, alkoi heistäkin irrota suomea: "terve! terve! mita kuuluu? sina puhu suomi? osta multa hjuva puku!" Kuka lie oli heille mennyt opettamaan suomen alkeita... Vaikka suomalaisiahan täällä on todella paljon, varsinkin talviaikaan. Pattayalta löytyy oma Suomi-seura, suomalainen peruskoulu sekä suomalaisia baareja ja ravintoloita.

Valitettavasti ei käyty katsastamassa menua, joten en tiedä olisiko ollut lihapullia tarjolla

"TOIMISTO"

Rannat Pattayan alueella eivät ole mitään silmää hiveleviä. Vesi on sameaa (ainakin näin sadekaudella, en tiedä mikä on tilanne talvella), ja rantakaistaleet ovat hyvin kapeita tien ja meren välissä. Rannat on ahdettu täyteen rantatuoleja aurinkovarjoineen. Olemme nähneet paljon, paljon parempia rantoja tämän reissumme aikana, joten täällä olemme oikeastaan viettäneet päivät hotellin uima-altaalla.

Jomtien Beach

Terveisiä Thaimaasta!

Voi miten ihanaa olla takaisin Thaimaassa! Ette uskokaan, kuinka hyvillä mielin palasimme tänne kaikkien näiden reissukuukausien jälkeen. Ajatella, että lähdimme täältä 4 kuukautta sitten, ja nyt olemme takaisin!

Lentokoneessa

Lensimme tänne 3.6. tiistaina Melbournesta Jetstarin lennolla ja lento meni yllättävän nopeasti,vaikka kestikin n. 9 tuntia.  Vastassa meitä oli tutut hajut sekä kuumuus ja ukkonen. Täällä on nyt menossa sadekausi, eli täällä sataa ja ukkostaa päivittäin, ja on todella kuuma. Tiistai-iltana lämpömittari taisi näyttää n. 35 astetta. Siispä pitkät kalsarit, takit yms sai samantien unohtaa, ja kevyemmät vaatteet kaivaa rinkasta esiin!

Vaatekojuja kadun varrella

Satsasimme vähän parempaan hotellihuoneeseen, josta maksamme 26 euroa. Hurjaa, eikö totta? :D Australian ja Uuden-Seelannin jälkeen tuntuu kaikki taas kovin halvalta, kun illallisestakin maksoimme yhteensä n. 4 euroa ruokineen ja juomineen.

Kuuluisa reppureissaajien Khao San Road

Khao San Road

[RT6 Aussit] Geelong - Melbourne 1.-2.6.2014

1.-2.6.2014

Geelongin frisbeegolfklubi

Yövyimme Geelongissa 2 yötä. Aika meni mukavasti mm. frisbeegolfradalla, jossa Mikko osallistui paikallisen frisbeegolfklubin järjestämiin (viikko)kisoihin. Tässä vielä muutamia kuvia Geelongista:

Mikko liikennevaloissa Geelongin keskustassa

Geelongin rantakatu

Ambulanssit ottivat Australiassa kantaa paikallispolitiikkaan: "Thanks to LIBS, we are taking longer to get to you!"

Maanantaina olikin sitten jo aika ajaa takaisin Melbourneen palauttamaan auto. Viikon roadtrip Australiassa meni todella nopeasti, ja ehdimme nähdä vain pikkuriikkisen osan Australiaa. Paljon jäi vielä näkemättä, joten toivottavasti pääsemme vielä joskus uudestaan tutkimaan lisää Australian seutuja. 

Ja näin sanottiin heipat meidän mukavalle campervanille!